Konsepti- ja kiinteistökehitys
Helsingin päärautatieaseman 60 miljoonan hanke: matkalla kohti modernia ja viihtyisää asemaa
“From Station to Destination” -iskulauseessa kiteytyy Helsingin päärautatieaseman kehityshankkeen ydin. 60 miljoonan euron investointi ei rajoitu pelkkään peruskorjaukseen, vaan se vahvistaa aseman roolia kaupungin elävässä ytimessä. Hanke sisältää palvelurakenteen kehittämisen, kasvavien vuokratuottojen tuoman kiinteistön arvonnousun ja matkustuskokemuksen parantamisen.
Suunnittelutoimisto Amerikka on ollut mukana kehityshankkeessa vuodesta 2018 lähtien.
Ylempänä Amerikan tekemä 3D-video, josta näet miten asema tulee vielä kehittymään!
Läpikulkupaikasta palveluiden tarjoajaksi
VR Groupin kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen istuu neuvotteluhuoneessaan, jossa Rautatieaseman historia on läsnä yksityiskohdissa. Portaikon takana vilkas asema sykkii elämäänsä, aivan kuten se on tehnyt jo yli vuosisadan ajan.
Graniittikuorinen Helsingin päärautatieasema on liikenteen solmukohta ja Suomen vilkkain liikepaikka, jossa kulkee parhaimpina päivinä jopa 250 000–300 000 ihmistä.
”Meillä on vuokrattavana liki 14 000 m² liike- ja toimitilaa keskeisessä liikenteen solmukohdassa” Jääskeläinen kertoo.
”Tämä on Suomen arvokkain käyttöesine, ja meillä vain lainassa. Päärautatieasema on palvellut käyttäjiään yli 100 vuotta ja tämä tulee siirtää tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa” Jääskeläinen jatkaa.
60 miljoonan euron uudistushanke tekee historiallisesta asemarakennuksta jälleen pääkaupungin aktiivisen ytimen
VR:n hallitus hyväksyi keväällä 2023 hankkeen toisen vaiheen toteutuksen ja päätti samalla aseman yhtiöittämisestä. Koko hankkeen budjetti on noin 60 miljoona euroa. VR omistaa kiinteistön kokonaan, ja vuodesta 2023 alkaen se on toiminut nimellä Kiinteistö Oy Helsingin Päärautatieasema.
Aikoinaan, 1900-luvun alkupuolella, aseman suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen piti toimistoaan Rautatiehallituksen hallintorakennuksessa samalla, kun hän viimeisteli asemarakennuksen suunnitelmia. Tänään, samassa historiallisessa ympäristössä, Jääskeläinen johtaa hanketta, joka tuo aseman tiloihin uutta elämää.
”Yksi syy hankkeen aloittamiselle oli VR:n vanhan hallintorakennuksen myynti ja sen muuttaminen hotelliksi. Samalla todettiin, että myös itse rautatieasema kaipasi perusteellista kunnostusta ja palveluiden päivittämistä”, kertoo Jani Jääskeläinen.
Historiallinen rakennus on merkittävä maamerkki ja suosittu turistikohde, mutta sen tilojen on palveltava myös nykypäivän käyttäjiä. Tässä työssä yhdistyvät moderni toiminnallisuus ja arkkitehtoninen kauneus – aivan kuten aikanaan Eliel Saarisen visiossa.
Monien suunnitteluvaiheiden jälkeen asemasta muodostui Eliel Saariselle ominainen uusi muotokieli, lue lisää aseman historiasta. Kuvat Kansallisarkistosta, kuvankäsittely Jouni Kaipia.
Suojelu ei estä toimintaa – kiinteistökehittäjän vinkit historiallisten kohteiden uudistamiseen
Rakennusperintöä kunnioittava projekti vaatii tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja suunnitteluryhmän välillä. Suojellun kohteen kehittämisessä päivitetään rakennushistoriaselvitys ja säilyttämisen hallintasuunnitelma, jotka määrittävät tilojen suojelun.
Jääskeläinen korostaa tasapainon löytämistä suojelun ja toiminnan välillä: “Suojelun tulee hyödyttää toimijaa, mutta sen ei pidä estää toimintaa.”
”Suunnittelun myötä on määritelty liiketilojen ulkonäköä koskevat rajoitukset ja ohjeet. Kun lopputulos on harmoninen, myös toimijoiden brändit hyötyvät siitä”, hän jatkaa.
Kaikki muutokset vaativat rakennusluvan ja Museoviraston hyväksynnän. Tällä hetkellä käsitellään hankkeen 22. rakennuslupaa.
”Vanhan kiinteistön paras suojelu on sen järkevä käyttö, kunnostus ja ylläpito. Jos siellä ei ole käyttäjiä, ei ole maksajia, ja silloin paikat rapistuvat. Olemme onnistuneet yhteistyössä viranomaisten kanssa”, Jääskeläinen toteaa.
Kiinteistökehittäjille ja -omistajille hän antaa muutaman tärkeän neuvon.
“Suojellun kohteen kehittämisessä on tärkeää edistää ymmärrystä suojelun merkityksestä. Siitä on etua, kun ymmärtää miksi kohde on suojeltu ja mitä hyötyä suojelusta on. Ei kannata yrittää taistella suojelua vastaan.”
Suojellun kohteen suunnittelu on hitaampaa ja kalliimpaa, sillä viranomaisyhteistyö alkaa jo varhaisessa vaiheessa.
”Luonnoskuvat ja talotekniikan suunnitelmat on esitettävä viranomaisille hyvissä ajoin, eikä asioita voida ratkaista työmaalla”, Jääskeläinen huomauttaa.
Amerikan suunnittelujohtaja Sami Maukosen mielestä projektissa on onnistuttu erityisesti siinä, että muutokset sopivat ympäristöönsä ja kunnioittavat Eliel Saarisen arkkitehtuuria.
”Tavoitteena on ollut, että asema näyttää siltä kuin se olisi aina ollut tällainen. Myös aiemmista suunnitelmista on ollut hyötyä – esimerkiksi Nurmesniemen kioskien viistetyt nurkat paransivat näkyvyyttä ja asiakasvirtoja. Uusien kioskien lasinurkat täyttävät saman tarkoituksen – ne parantavat näkyvyyttä ja turvallisuutta, kun eri suuntiin liikkuvat ihmiset näkevät toisensa”, Maukonen kertoo.
Suojeluvaatimuksiin on yhdistettävä kaupallinen puoli – vaikka asema on suojeltu sitä ei voi museoida
Suunnittelutoimisto Amerikka on tuonut hankkeeseen asiantuntemusta ja syvällistä kokemusta toimivien palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Konseptoinnissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä, vahvistetaan sitoutumista ja kirkastetaan hankkeen päämäärää. Työpajojen ja osallistavan suunnittelun avulla on varmistettu, että ratkaisut palvelevat kaikkia osapuolia.
”Tämä on puhtaasti kaupallista toimintaa, teemme tätä tulorahoituksella, joten kustannamme itse investointimme. Suunnittelutoimisto Amerikka on tuonut meille kaupallista näkökulmaa: mikä on loppuasiakkaille ja vuokralaisille tärkeää. Ymmärrystä siitä, mitä täällä pitäisi olla, kenelle ja miksi. Se konsepti on työmme pohja”, Jääskeläinen kertoo.
Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut tilaajan luottamus ja sitoutuminen yhdessä laadittuun konseptiin sekä ymmärrys hankkeen vaatimasta aikajänteestä.
”Tämä hanke on osoittanut, että VR kuuluu Suomen osaavimpiin, kunnianhimoisimpiin ja vastuullisimpiin kiinteistökehittäjiin”, Maukonen toteaa.
“Asetimme konseptivaiheeseen kolme päätavoitetta: uudistuksen jälkeen asema tarjoaa useammalle kohderyhmälle heille sopivia palveluita, ei-matkustavien asiakkaiden osuutta kasvatetaan ja kaikkien kohderyhmien konversiota nostetaan. Kaikki tavoitteet ovat toteutuneet ja asema on noussut yhdeksi Helsingin keskustan tärkeistä vetureista myös kaupallisessa mielessä.” Maukonen jatkaa tyytyväisenä.
Helsingin päärautatieasema – steissi, asema, assa ja kivimiehet
Kivimiehet seisovat vankkumattomina paikoillaan, kuten aina. Graniittikuorien suojassa Saarisen historiallinen perintö ja moderni palvelutarjonta kohtaavat sovussa. Työmatkalaisten virta rytmittää päivän kulkua. Kioskeista napataan nopeasti eväät matkaan, toiset istahtavat ravintoloihin hetkeksi hengähtämään. Asemarakennuksen historialliset salit elävät nykyajan rytmissä – kiireisten matkustajien ja viipyilevien kaupunkilaisten kohtaamisissa.
Asema on kestänyt aikaa sekä arkkitehtonisesti että toiminnallisesti. Sen tilat suunniteltiin palvelemaan matkustajia, joilla oli ennen junamatkaa aikaa myös ravintolakäynneille. Vaikka matkustamisen rytmi on nopeutunut, asema mukautuu jatkuvasti uusiin tarpeisiin – kuitenkin niin, että alkuperäinen ilme säilyy ja muutokset ovat palautettavissa. Nykyään se on enemmän kuin liikenteen solmukohta – se on elävä kaupunkitila, jonne saavutaan, ei vain lähdetä.
”Aseman sijainti on loistava. Tänne pääsee metrolla, bussilla, ratikalla, valtaosa matkustajista kulkee tietenkin junalla. Pienen ympyrän sisällä tässä vieressä sijaitsevat Helsingin merkittävimmät kulttuurikohteet, Ateneum, Kansallisteatteri, Amos Rex, Musiikkitalo, Kiasma ja Oodi.
Olemme onnistuneet ajatuksessa ’ From Station to Destination’. Asemasta on tullut enemmän kuin läpikulkupaikka – se on itsessään määränpää”, hankepäällikkö Jani Jääskeläinen hymyilee.
Katso hankkeen kumppaneiden kanssa tehty video
Päätähtinä Amerikan Sami Maukonen ja Maria Kelter sekä Talli Oy:n Minna Lukander!
Hankkeen viranomaispuolella ovat Museovirasto, rakennusvalvonta ja Väylä, joka operoi ja ylläpitää laitureita sekä infrastruktuuria. Myös Helsingin kaupungilla on merkittävä osuus. Suunnittelutiimiin kuuluvat pääsuunnittelijana Arkkitehtitoimisto A-Konsultit, vastaavana arkkitehtisuunnittelijana Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli sekä arkkitehti- konsepti- ja sisustussuunnittelijana Suunnittelutoimisto Amerikka. Teknistä suunnittelua on tehnyt Ramboll, Rejlers ja AFRY. Rakennuttamisesta on vastannut Berater.
Vaihe 1. (2018–2022)
- Keskushalliin uudet kioskit: Jungle Juice Bar ja Raito Sushi
- Entiseen lippuhalliin ravintola Olivia sekä grab & go -konsepti Pronto
- Entisiin junahenkilökunnan sosiaalitiloihin (Elielinaukion pääty) Cafe Eliel
- Kellarikerrokseen uudet matkustajapalvelutilat, yleiset WC-tilat ja säilytyslokerot
- Länsisiiven kauppakäytävän uudistus: uudet istuinalueet ja Vesa Sammaliston grafiikkateokset
- Länsihalliin uudet liiketilat R-Kioskille ja Subwaylle
Vaihe 2. (2023–2026)
- Useiden tilojen uudistukset sekä laajat talotekniset parannukset
- Ravintolasaliin, entisen Burger Kingin tilalle uusi ravintola ja terassi
- The Pullman Barin tilalle ja 2. kerroksen Olympiasaliin 300-paikkainen tapahtumakeskus sekä panimoravintola Kellotorni (valmistuu syksyllä 2025)
- Kellotorniin rakennetaan hissi Saarisen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti – torniin myytiin valmistumisen jälkeen pääsylippuja näköalojen vuoksi
- Kellotornin alaosassa sijaitsevan ravintolan takatilan ja entisen piirakkaleipomon palautus alkuperäisempään asuun
- Kioskihalliin ja laiturialueelle uudet liiketilat
Kaipaako kohteesi kehittämistä? Olethan rohkeasti yhteydessä projektisi koosta riippumatta, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu juuri Sinun tarpeisiisi!
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Helsingin Päärautatieasema
Historiallisesti merkittävien kohteiden kehittäminen
