Artikkeli 24.8.2019

Matkimalla ei synny kiinteistökehityksen voittajakonsepteja

Kiinteistökehityksen tarkoitus on parantaa kiinteistön arvoa. Jos työ tehdään huonosti, lisäarvoa ei synny. Olennainen asia hyvin tekemisessä on se, että kehitystyö tehdään kehitettävän kiinteistön omista lähtökohdista käsin. Mikä on kyseisen kohteen historia, omistuspohja, käyttäjät, vuokralaiset, kuluttajakunta, kuluttajapotentiaali, lokaatio, ympäristö, muutokset ympäristössä ja se, mitä kehitystyöllä halutaan saavuttaa? Se mikä toimii jossain kohteessa ei luultavasti toimi sellaisenaan jossain toisaalla, sillä muutos missä tahansa edellä mainituista lähtökohdista pitäisi aiheuttaa muutoksen lopputuloksessa. Ratkaisun pitää lähteä kohteesta itsestään. Matkimalla ei saavuteta voittajakonsepteja.

Food & Beverage -palvelut sisältöveturina

Food & Beverage on ollut viimeiset vuodet kiinteistöjen kehitystyön keskiössä ja F&B-tarjonnan muutoksilla on saavutettu huikeaa kiinteistöjen arvonnousua. Muutos on miellyttänyt kuluttajia, jotka ovat alkaneet viihtyä näissä kiinteistöissä enemmän ja samalla kuluttamaan enemmän. Kiinteistön vuokralaiset ovat pärjänneet paremmin ja kiinteistön omistaja puolestaan on voinut periä korkeampaa vuokraa. Hyvien esimerkkien innoittamana muut kiinteistökehittäjät ympäri Suomea ovat ryhtyneet kopioimaan onnistuneita konsepteja tai vain lisäämään F&B-tarjontaa kiinteistöissään. Ongelma matkimiskäyttäytymisessä on siinä, että kopioijat eivät perehdy oman kiinteistönsä lähtökohtiin tarpeeksi huolellisesti ja tee ratkaisuja räätälöidysti niiden mukaan. Tällöin lopputulos voi olla karvas pettymys; kuluttaja ei otakaan paikkaa omakseen, ei viihdy, eikä siis kuluta. Tällöin myöskään vuokralaiset eivät menesty, eikä lisäarvoa kiinteistölle synny. Matkimisilmiö ei koske vain F&B-tarjontaa, vaan mitä tahansa kiinteistöjen kehittämistyötä, kuten nousussa olevia co-working -tiloja tai uudenlaisia terveyspalveluita.

Kehitystyön ajoitus

Suuri merkitys kehitys- ja arvonluontiyhtälössä on myös ajoituksella. Hyvä kiinteistön omistaja tai hallinnoja osaa ennakoida ja aloittaa kehitystyön tekemisen hyvissä ajoin, eikä odota, että kuluttaja hylkää kohteen ja kiinteistö alkaa näivettyä. Kehitystyön tarve voi syntyä kuluttajan muuttuneista mieltymyksistä, kuten siitä, että se haluaakin mieluummin tavata ystäviään kahvilassa kuin shoppailla tuotteita. Kehitystyön tarve voi myös syntyä muutoksesta kiinteistön ympäristössä; liikennejärjestelyt muuttuvat ja näin ollen myös ihmisten kulkureitit muuttuvat, kaupunkia rakennetaankin voimakkaasti johonkin toiseen suuntaan tms. Olennaista on kuitenkin se, että muutosten suunnittelu ja toteutus aloitetaan hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun alamäki on jo alkanut. Nykyisessä, alati muuttuvassa maailmassa muutostyön on itse asiassa oltava jatkuvaa. Hereillä on pysyttävä koko ajan ja pienempää kehitystyötä tehtävä jatkuvasti.

Uniikki ja voittoisa ratkaisu

Kiinteistökehityksen voittajakonsepteja yhdistää siis oikea ajoitus, jatkuva muuntautumiskyky, ammattitaito tunnistaa merkitykselliset lähtökohdat suunnittelulle ja kyky osata ratkaista käsillä oleva yhtälö sellaiseksi, että se luo todellista lisäarvoa. Keksitään uusi tapa tehdä, uudenlainen kulma, uudenlainen yhdistelmä. Ei matkimalla, ei oikomalla suunnittelutyössä eikä kikkailemalla, vaan panostamalla suunnittelun pohjatyöhön ja hakemalla ratkaisuja kiinteistön omista lähtökohdista. Näin syntyy uniikki, juuri kullekin kiinteistölle voittoisa ratkaisu. Jos kaipaatte voittajakonsepteja, tervetuloa juttelemaan Amerikkaan!

//Maria Kelter

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä, kaupunkikulttuurin vaikuttaja ja brädiasiantuntija,
joka yhdistelee osaamisalueitaan proaktiivisesti Suunnittelutoimisto Amerikan asiakkaitten hyväksi.