Artikkeli 6.1.2025

Suomen matkailukohteet uniikisti maailman kartalle

Ravintola- ja hotellialan ammattilaiset yhdessä kiinteistöalan osaajien kanssa ovat avainasemassa luomassa matkailukeskuksia, jotka houkuttelevat matkailijoita kaikkialta maailmasta. Mutta miten kehittää matkailukohteita, jotka paitsi täyttävät asiakkaiden odotukset myös jättävät unohtumattoman muistijäljen?

Tässä artikkelissa pureudumme vetovoiman lisäämiseen sekä maailmanluokan elämys- ja kokemuspaikkojen suunnitteluun.

1. Asiakaspolun merkitys

Matkailukohteiden suunnittelussa tulee ymmärtää asiakaspolun merkitys. Asiakkaan kokemus muodostuu tilojen ja palveluiden sujuvasta vuorovaikutuksesta. Tilat, jotka on järjestetty loogisesti ja palvelut, jotka ovat helposti saavutettavissa, luovat asiakkaille positiivisen kokonaiskokemuksen. Tämä on erityisen tärkeää matkailukeskuksissa, joissa asiakkaat liikkuvat eri toimintojen välillä.

2. Ihmislähtöisyys ja kohtaamiset

Kohteiden menestys rakentuu kohtaamisten ympärille. Tiloissa, joissa asiakkaat viettävät aikaa, kohtaavat palveluntarjoajia ja toisiaan, tulee olla suunniteltu paitsi käytännöllisiksi myös tunnelmallisiksi. Kohtaamisten laatu ja merkityksellisyys lisäävät kohteen houkuttelevuutta ja tekevät tilasta elävän. Jokainen yksityiskohta, kuten tilojen esteettisyys, opasteiden intuitiivisuus ja akustiikan miellyttävyys, vaikuttaa siihen, miten matkailijat kokevat kohteen.

3. Muistijäljen merkitys – luodaan unohtumattomia kokemuksia

Muistijäljen luominen on kohteen arvon pitkäaikainen tae. Asiakkaat muistavat ja palaavat kohteisiin, jotka tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä ja erottuvat kilpailijoista. Suomen matkailukohteissa tämä tarkoittaa ennen kaikkea paikallisen luontoon ja kulttuuriin pohjautuvien elämyksien hyödyntämistä. Metsäympäristöön rakennettu sauna, järvinäköalasta avautuva ravintola tai hiljaisuutta korostava majoitus ovat esimerkkejä kokemuksista, joita ei voi kokea muualla maailmassa.

4. Kulttuurierot ja laatuvaatimukset

Laatu on suhteellista ja vaihtelee eri kulttuurien välillä. Aasialainen asiakas saattaa odottaa täydellisen siistiä ympäristöä, kun taas eurooppalainen painottaa autenttisuutta. Kansainvälisten matkailijoiden odotukset tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

5. Kohteiden saavutettavuus ja palveluiden sijoittelu

Matkailukohteiden suunnittelussa korostuu myös saavutettavuus. Matkailukohteen palveluiden ja toimintojen sijoittaminen kävelyetäisyydelle toisistaan lisää asiakkaiden viihtyisyyttä ja vähentää riippuvuutta autoista. Keskitetty palvelurakenne ei ainoastaan helpota asiakkaiden liikkumista vaan myös tehostaa palveluiden käyttöä ja kohteen elinvoimaa. Kohteiden keskustoissa tulisi suosia vuokrattavia majoitusvaihtoehtoja, jotka pitävät tilat aktiivisina ympäri vuoden, kun taas yksityisomisteiset asunnot kannattaa sijoittaa kauemmas keskeisiltä paikoilta.

6. Vuodenajat ja mikrosesongit huomioon

Tilojen suunnittelussa on tärkeää huomioida Suomen vuodenajat ja mikrosesongit. Talvella kohde voi toimia hiihtokeskuksena, kun taas kesällä fokus voi siirtyä vesistöjen ympärille. Tämä vaatii joustavuutta kiinteistöratkaisuissa ja tarkkaa suunnittelua, jotta kaikki vuodenajat hyödynnetään optimaalisesti.

7. Yhteistyö matkailutoimijoiden välillä

Matkailukohteiden kehittämisen avain on yhteistyö. Kiinteistönomistajien, ravintoloiden, majoitusyritysten ja muiden palveluntarjoajien saumaton yhteistyö varmistaa, että kokonaisuus toimii ja asiakkaan kokemus on yhtenäinen. Esteettisyys ja toimivuus ovat tärkeitä niin julkisissa tiloissa, majoituksessa kuin ravintoloissa – kaiken tulee täydentää toisiaan ja tarjota johdonmukainen brändikokemus.