Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa kasvattaa resilienssiä

Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen huomioiminen ovat osa Suunnittelutoimisto Amerikan perussuunnittelutyötä. Näin etenkin silloin, kun suunnittelemme julkisia tiloja erityistä yhteiskunnallista vastuuta kantaville asiakkaillemme, joiden kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Mutta mitä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tila- ja arkkitehtisuunnittelulla tarkoitetaan? Mitä asia tarkoittaa käytännön suunnittelutyössä?

Kestävän kehityksen eri muodot tilasuunnittelussa

Termi ”kestävä kehitys” käsitetään usein ennen kaikkea ekologiseksi kestävyydeksi. Tilasuunnittelussa ja arkkitehtuurissa ekologinen kestävyys tarkoittaa valintoja materiaalien suhteen, kiertotaloutta sekä elinkaariajattelua. Hyvillä suunnitteluratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla saadaan aikaiseksi pienempi hiilijalanjälki sekä rakentamisen aikana että koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Kokonaisvaltainen kestävä kehitys huomioi kuitenkin ekologisen kestävyyden lisäksi myös mm. taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman. Taloudellisesti kestävät tila- ja arkkitehtuurihankkeet käyttävät niukkoja resursseja mahdollisimman tehokkaasti saaden aikaisesti pitkään elinvoimaisia tiloja ja rakennuksia. Näin ne huomioivat ympäristön kantokyvyn ja tulevienkin sukupolvien tarpeet. Suunnittelutoimisto Amerikan suunnitteluprosessi kiinnittää tämän lisäksi erityistä huomiota asiakkaan liiketoimintaan, tukien sitä niin, että lopputulos on elinvoimainen ja pitkäikäinen. Menestyvä konsepti ja lopputulos ovat paras tae sille, että tilaa ei tarvitse ihan heti uusia. Asiakkaamme menestys tarkoittaa tässä mielessä siis myös ekologisuutta.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa

Tilasuunnittelussa termi ”sosiaalinen kestävyys” tarkoittaa usein erilaiset käyttäjäryhmät huomioivaa suunnittelua. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi saavutettavuutta tai esteettömyyttä lastenvaunuilla, pyörätuolilla tai rollaattorilla. Sosiaalisesti kestävällä suunnittelulla voidaan tarkoittaa myös turvallisuusasioiden huomioimista niin, että julkiseen tilaan ei jätetä epämääräisiä, pimeitä alueita, joissa jonkun tietyn käyttäjäryhmän ei ole turvallista kulkea. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa lisäksi tasa-arvoasioiden huomioimista jo konseptivaiheessa ottamalla huomioon esimerkiksi sosioekonomisesti ja kulttuurisesti erilaiset käyttäjäryhmät. Sosiaalisella kestävyydellä pyritään myös varmistamaan, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Näin ollen se tarkoittaa myös muuntojoustavuutta ja käyttöasteen maksimointia niin, että tilat eläisivät mahdollisimman pitkään.

Kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa tarkoittaa kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi kulttuurisen monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden mahdollistamista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden korjausrakentamisessa ja uudistamisessa pääpaino on yleensä toiminnallisuuden parantamisessa ja konseptin kehittämisessä niin, että ne palvelevat käyttäjiä paremmin. Tällöin kohteen modernisointi tehdään vanhaa ja arvokasta kunnioittaen ja suunnittelussa keskitytään enemmän eri käyttäjäryhmien tarpeiden täyttämiseen sekä esimerkiksi talotekniikan tai materiaalien nykyaikaistamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta on mm. Amerikan VR:lle tekemä Helsingin Päärautatieaseman uudistustyö.

Vanhan säilyttämisen ohessa kerroksellisuus ja oman aikakauden arkkitehtuurin tuominen osaksi rikasta kaupunkiympäristöä luetaan kulttuurisesti kestäväksi tilasuunnitteluksi. Näin tehtiin mm. Amerikan Ylvalle tehdyssä Kaivopiha-hankkeessa, jossa esimerkiksi uudistettu julkisivu jopa suojeltiin osana uutta kokonaisuutta. Tässä kohteessa kiinnitettiin myös erityistä huomiota paikan luonteen vahvistamiseen sekä kokemuksellisuuteen, jotka luetaan osaksi kulttuurisesti kestävää tilasuunnittelua. Se, että tilaa pystytään käyttämään hyvin arjessa huolimatta ihmisten muuttuneista käyttäytymistottumuksista on kulttuuriesti kestävää.

Analytiikalla kestäviin tuloksiin

Rikas palvelurakenne, joka tukee eri kohderyhmien elämää juuri kyseisessä kohteessa vaatii suunnittelun pohjalle tarkan analyysivaiheen sekä osaamista analyysin tulosten jalkauttamisessa suunniteluun sekä toteutukseen. Tämä osaaminen aikaansaa kestäviä ratkaisuja. Lisäksi se mahdollistaa parhaan tuoton kiinteistön omistajalle sekä kiinteistösijoittajalle pitkällä aikavälillä. Näin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä on myös elinvoimaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Amerikan kaksi viimeaikaista hanketta, joissa sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettu vahvasti huomioon, ovat Helsingin Päärautatieaseman konseptiuudistus sekä Kaivopihan uudistus.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä, Elävät kaupunkikeskustat ry:n hallituksen jäsen sekä Amerikan asiakkuusjohtaja.

Maria Kelter
Asiakkuusjohtaja
maria.kelter@amerikka.fi
+358 (0)40 595 8580

Artikkeli julkaistiin alunperin FIGBC sivuilla Green Building Week:n yhteydessä syyskuussa 2021.