Artikkeli 8.9.2019

Urbaanin elämyksellisyyden rakentamiseen tarvitaan ammattitaitoa

Monipuolinen ja omaleimainen kaupallinen tarjonta on erottamaton osa urbaania elämää ja olennainen tekijä sekä kaupunkilaisten että vierailijoiden houkuttelussa. Alhaalta ylöspäin kasvava kaupunkikulttuuri ja vahvassa nosteessa oleva ravintolatarjonta ovat Helsingin vahvuuksia, mutta ilman aktiivista kaupallista kehitystä keskustan vetovoima on jäämässä ympäröivien alueiden kehityksen ja kilpailun jalkoihin.

Pääkaupunkiseudun uudet painopistealueet ovat rakenteilla ydinkeskustan ulkopuolelle: nopeiden kulkuyhteyksien päähän Pasilaan ja Kalasatamaan. Samalla aluekeskukset vahvistavat rooliaan päivittäisen asioinnin hoidossa muun muassa Laajasalossa, Lauttasaaressa ja Herttoniemessä. Itäinen kantakaupunki Hakaniemen ja Kallion alueella on nosteessa ja Länsimetro houkuttelee helsinkiläisiä tutustumaan Espoon keskuksiin.

Digitalisaatiolla, muuttuvilla kulutustottumuksilla ja jakamistaloudella on yhä merkittävämpi vaikutus siihen, mihin ihmiset jalkautuvat niin arjessa kuin vapaa-aikanaan. Kärsijöitä murroksessa ovat olleet kaupunkikeskustojen tavaratalotoimijat, jotka eivät ole onnistuneet uudistumaan riittävällä tahdilla. Samalla kehitys on avannut ovia kehänvarsien halpaliikkeille, jotka ovat tehneet tuloaan keskusta-alueelle.

Kauppakeskukset ovat säilyttäneet asemansa kohtaamisten ja ajanvieton keskittyminä suunnitelmallisen kaupallisen kehityksen ansiosta. Kehitys on mahdollistanut sekä viihtyisän ilmapiirin luomisen että palveluiden tarjoamisen asiakkaiden toivomalla tavalla. Toimivat tilat, kattavat kaupalliset selvitykset sekä ohjattu suunnittelu- ja lupaprosessi tekevät myymälöiden ja ravintoloiden toiminnan kauppakeskuksissa kivijalkatiloja helpommaksi.

Kauppakeskusliiketoiminnasta osaamista elinvoimaisen kaupunkikeskustan kehittämiseen

Helsingin vetovoimaisin kaupan ykkösalue (KTI) rajautuu tällä hetkellä kävelypainotteiselle alueelle voimakkaasti liikennöityjen Mannerheimintien, Kaivokadun ja Pohjois-Esplanadin välissä. Ykkösalueen laajentaminen on avain tarjonnan monipuolistamiseen ja keskustan vetovoiman kehittämiseen, mutta se edellyttää liikenteellisiä ratkaisuja kävelyalueen laajentamiseksi ja pyöräily-yhteyksien sujuvoittamiseksi.

Kävelypainotteisuus lisää keskustassa olevien liikkeiden kannattavuutta ja korkeampi vuokratuotto mahdollistaa kiinteistöjen investoinnit kaupalliseen kehitykseen. Kehitystyössä tulisi yksittäisten tilojen vuokrauksen sijaan keskittyä kokonaisuuteen kortteli- ja aluetasolla. Saman toimialan, kuten muodin, designin ja ravintoloiden toimijoiden keskittymistä syntyy kiinnostavia kokonaisuuksia, jotka antavat luonteen koko kaupunkialueelle, kuten keskustan Design District ja Kalasataman Teurastamo.

Lähtökohta menestykselle on kaupunkilaisten huomioinnissa, oikeassa tarjonnassa ja katutilan viihtyisyyden lisäämisessä. Liikenteeltä vapautuva katuala luo tilaa tapahtumille ja kokeelliselle toiminnalle, mikä tuo kaupunkilaiset mukaan käyttämään ja kehittämään keskustaa.

Keskustan kehitystyöhön tarvitaan yhteistyötä. Tarvitaan aktiivista kaupunkitilan kehitystä, ajantasaisia kaupallisia selvityksiä ja sujuvaa lupaprosessia sekä ajantasaisia liiketiloja, joiden vuokrauksen tulisi ylittää kiinteistörajat. Haastan mukaan myös keskustan kauppakeskustoimijat, joille kaupungin vetovoima on elinehto ja joilta löytyy tarvittavaa kokemusta ja kaupallista osaamista. Katse on suunnattava sisätiloista ympäröivään katutilaan ja otettava aktiivista roolia kaupungin kehityksessä. Tehdään Helsingin keskustasta menestystarina vailla vertaa. Siitä hyötyvät kaikki, eikä vähiten me Helsinkiä rakastavat kaupunkilaiset!

// Teemu Nojonen

Kirjoittaja tekee kehitys- ja suunnittelutyötä rakennetun ympäristön ja urbaanin kulttuurin rajapinnassa Suunnittelutoimisto Amerikan asiakkaille ja on kiinnostunut helsinkiläisten viihtymisestä omassa kaupungissaan.

Amerikka on ollut mukana YIT:n ja Sitowisen työryhmässä Helsingin kaupungille tehdyn Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu -ehdotuksen tekemisessä. Työ löytyy täältä.