Artikkeli 3.9.2021

Yhteisellä tahtotilalla, motivaatiolla ja taidolla kannattavaa kestävää kehitystä

Ympäristövastuuseen panostaminen on edellytys pysyä mukana

Pariisin ilmastosopimus kirittää ympäristöregulaation ja CO2-päästörajoitusten tiukentumista maailmanlaajuisesti, ja Eurooppa, etenkin Pohjoismaat ovat tässä edelläkävijöitä. Koska rakennetun ympäristön toimilla on suuri vaikutus kokonaispäästöihin Suomessa ollaan asetettu rakentamisen hiilineutraaliustavoite jo vuodelle 2030. Suunnittelussa ja rakentamisessa tämä tulee näkymään mm. vähähiilisen rakentamisen säädöksinä, kiertotalousratkaisujen priorisointina sekä rakennusjätteiden kierrätysvaateina.

Tämän kehityksen seurauksena eri kiinteistömarkkinatoimijoiden valveutuneisuus vaatia yhä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja rakennetussa ympäristössä lisääntyy myös. Lisäksi sekä elinkaari- että energiakustannuksia tarkastellaan entistä tarkemmin. Näistä lähtökohdista ympäristövastuuseen panostaminen ei ole vain julkikuvan kiillottamista, vaan edellytys pysyä kehityksen tahdissa mukana.

Kestävyyttä edistävä ja taloudellisesti kannattava investointi?

Koska kaupalliset kiinteistöt ovat omistajilleen sijoitustuotteita, ympäristövastuuseen ja kestäviin ratkaisuihin investoiminen on kuitenkin ymmärrettävästi tasapainottelua asetettujen tuottovaateiden ja toisaalta kestävälle kehitykselle asetettujen tavoitteiden välillä. Jotta kestävyyttä edistäviä investointeja on mahdollista tehdä, vaatii se ymmärrystä siitä, miten investoinnit maksavat itsensä takaisin. Se, millainen on investoinnin arvioitu lisäarvo kiinteistölle sekä millaisia resurssisäästöjä se tuo esimerkiksi energiakustannussäästöjen kautta, vaikuttaa takaisinmaksuun. Toisaalta takaisinmaksuun vaikuttaa myös se, kuinka pitkään kiinteistönomistaja arvioi kiinteistöä omistavansa. Mitä lyhyempi pitoaika kiinteistöllä on, sitä lyhyemmäksi voi myös takaisinmaksuaika muuttua, mikä puolestaan voi kaventaa investointimahdollisuuksia.

Toisaalta, ympäristöasioista huolehtiminen on myös yhteiskunnallista vastuunottona, jolla on suuri merkitys luottamuksen rakentamisessa ja uskottavuudessa markkinatoimijoiden omien sidosryhmiensä suuntaan. Sekä kiinteistöjen vuokralaiset että rahoittajat ovat yhä tiukempia ympäristövastuun osalta, ja kun suurimpia kiinteistöihin liittyviä riskejä ovat juuri niiden vajaakäyttö sekä heikentynyt kilpailukyky, ovat luottamus ja uskottavuus markkinassa pärjäämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä.

Ympäristövastuuseen panostaminen siis toisaalta vaatii investointeja, mutta toisaalta on elinehto kilpailussa mukana pysymiselle. Jotta tiukkojen taloudellisten raamien puitteissa ympäristövastuuseen on kannattavaa panostaa, vaatii se sitoutumista ja vaikutusten ymmärtämistä. Vastuullisuus tulee nähdä jatkumona, ei yksittäisenä projektina. On myös arvioitu, että Suomessa on suuri arvopotentiaali esimerkiksi kiertotalouden ratkaisuissa investointien ja työllisyyden kasvun kautta. Priorisoimalla kiinteistön elinkaaren kasvattamista kiertotalousratkaisuin, esimerkiksi materiaaleihin kohdistuvilla vaatimuksilla ja purettavien osien kierrätyksellä ja uudiskäytöllä, panostetaan välillisesti myös koko Suomen talouden kasvuun ja rakennuskannan kestävyyteen.

Käytössä olevien rakennusten muokkaus vaatii yhteistyötä

Suurin osa rakennusten päästöistä tulee olemassa olevasta rakennuskannasta, koska se muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan kaikista rakennuksista. Näin ollen olemassa olevien rakennusten kestäviin ratkaisuihin tulisi panostaa kaikista eniten. Koska useimmiten olemassa olevat rakennukset ovat laajoja peruskorjausvaiheita lukuun ottamatta jatkuvassa käytössä, vaatii niiden muokkaus sujuvaa yhteistyötä, ymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa kiinteistönomistajien, vuokralaisten, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä.

Amerikassa kestävä kehitys ja vastuu ympäristöstä on sisällytetty kaikkeen tekemiseen kevyimmistä sisutusmuutoksista aina laajoihin aluekehityshankkeisiin asti. Panostamme siihen, että opimme aiheen osalta jatkuvasti uutta ja uusi oppi tuodaan osaksi käytäntöjä ja työtapoja. Tämän vuoksi olemme esimerkiksi liittyneet FIGBC:n  jäseneksi, olemme perustajajäsen Interior Design Declares-manifestissa Suomessa ja muodostaneet oman kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuvan tiimin. Tunnistamme, ettei kestävän kehityksen huomioiminen ole aina aivan yksinkertaista, joten haluamme olla kumppani, joka tuo projekteihin ymmärrystä, motivaatiota ja vastuunottoa siitä, että projekteissa kestävät ratkaisut huomioidaan kannattavalla tavalla.

Kirjoittaja Tuuli Korjus on Amerikan kehitysjohtaja, kiinteistötalouden DI ja arkkitehti.
Artikkeli on toinen osa Parempaa rakennettua ympäristöä kestävän kehityksen ehdoilla, analyyttisella otteella – kolmiosaisesta artikkelisarjasta. Artikkelisarjan ensimmäiseen osaan pääset tästä ja kolmas osa on luettavissa tästä.

Mikäli projektisi kaipaa kiinteistökehityksen asiantuntijaa, voit olla yhteydessä Tuuliin sähköpostitse tuuli.korjus@amerikka.fi tai soittamalla+358 040 734 6699.

Lähteet:

• Yhdistyneet Kansakunnat (YK): Pariisin ilmastosopimus.
• Darko, A., Zhang, C. And Chan, A.P.C., 2017. Drivers for green building: A review of empirical studies. Habitat International, 60, pp. 34-49.
• Mangialardo, A., Micelli, E., Saccani, F., 2018. Does Sustainability Affect Real Estate Market Values? Empirical Evidence from the Office Buildings Marketin Milan (Italy). Sustainability, 11(1): 12.
• Read, D.C., Sanderford A.R., 2018. Sustaining sustainability in large real estate investment management firms. Journal of Real Estate Portfolio Management, 24, pp. 19-33.
• Sitra: Sitran selvityksiä 117
• Ym.fi/vähähiilinen rakentaminen